perjantai 1. tammikuuta 2016
Kiwit ja niiden lelut
Hokitikan pikkukaupunki sijaitsee meren rannalla ja sen ympäristöstä löytyy useampi järvi sekä tunnettu joen muodostama kuilu, Hokitika Gorge. Taustalla kohoavat paikalliset Alpit, joten upea maisema on taattu.
Pääsin tutustumaan Hokitikan ympäristöön sohvasurffaus-isäntäni Jasonin opastuksella. Kävimme kävelyillä koiran kanssa järvien rannoilla ja ihailimme auringonlaskua iltaisin meren rannalla. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja paikalliset nauttivat vesiaktiviteeteista järvien rannoilla. Kävi hyvin selväksi, että kiwit, eli uusiseelantilaiset, rakastavat erilaisia aktiviteetteja ja mitä enemmän hevosvoimia vempeleessä on, sen parempi.
Järvenrannalle tullaan autolla, joka vetää perässään traileria. Trailerissa on joko moottorivene tai vesijetti. Auton katolla saattaa lisäksi olla kanootti tai useampi taikka sitten vesisukset. Takaluukusta löytyy todennäköisesti vielä jokin puhallettava vesilelu, jota vedetään veneen tai vesijetin perässä. Ja koska tavaraa on paljon, parkkeerataan auto niin lähelle rantaviivaa kuin mahdollista.
Rannalla oleiluun ei myöskään riitä mikään piknik-viltti. Ei, vähintäänkin on oltava kokoontaitettavat tuolit, mieluiten niiden lisäksi myös suuri katos, jollaisia Suomessa lähinnä näkee omakotitalojen pihalla. Kylmälaukkuja on mukana useita ja fiineimmillä on mukana viinilasien lisäksi myös juustotarjottimet. Vähän kuin vappu Tähtitorninmäellä.
Minä tyydyin vain katselemaan vierestä ja heittämään Seal-koiralle keppiä järveen.
Tunnisteet:
couchsurfing,
Hokitika,
kulttuurierot,
rannat,
Uusi-Seelanti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti