Länsirannikon lähes pohjoisin kaupunki on pieni Westport, jonne suuntasin viikoksi tapaninpäivänä. Odotin Hokitikan kaltaista merenrantakaupunkia, mutta ensivaikutelma ei vakuuttanut. Kaupunki oli hyvin saman kokoinen, eli pieni, muttei yhtä sympaattinen. Merenrannallekin oli 20 minuutin kävelymatka, kun Hokitikassa se löytyi heti pääkadun vierestä.
Kun vielä ensimmäisenä iltana selvisi, että oikeastaan kaikki yhtään kiinnostavat paikat olivat automatkan päässä, ei fiilis ollut ihan korkeimmillaan. Viikko tuppukylässä ilman autoa? Olin kuitenkin lupautunut hostelliin töihin viikoksi, joten suunnitelmia ei ihan helposti muutettaisi.
Lopulta viikko sujahti kuitenkin mukavasti. Tutustuin sohvasurffaus-sivuston kautta paikalliseen Nickiin, jonka kanssa käytiin parina iltapäivänä tutustumassa lähiseutujen upeisiin rantoihin ja muihin nähtävyyksiin, kuten vanhaan kivihiililouhokseen.
Uudenvuodenaattona kaupunki oli kuitenkin hyvin kuollut, joten juhliminen jäi väliin. Olin vähän pettynyt, että Westportissa ei ollut kokkoa rannalla Uutena vuotena, kuten Hokitikassa. Uudenvuodenpäivän iltana oli noin 15km päässä ilotulitus, jota kävimme huonekaverini Carolin kanssa katsomassa. Aattona sen sijaan eivät tulitteet paukkuneet. Show oli hieno ja pitkä, oli jännä istua rantapenkereellä hyvin lähellä rakettien ampumispaikkaa. Paikalle kerääntyi paljon lapsiperheitä nauttimaan showsta.
Pari päivää meni ihan rentoutuessa, toinen riippumatossa kirjaa lukien ja helteessä nauttien, toinen sisällä sadetta pidellen. Sain kuitenkin samalla tehtyä taas varauksia ja suunnitelmia tuleville viikoille, joten hyödyllinen päivä.
En kuitenkaan suosittelisi muille viikkoa Westportissa, pari päivää riittää hyvin ja silloinkin olisi hyvä olla auto käytössä. Suurin osa matkailijoista pysähtyy kaupunkiin vain yhdeksi yöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti